Lesken asuminen - saako leski jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon?
Lainsäädäntö turvaa aviolesken asumista siten, että puolison kuoltua leskellä on oikeus jäädä asumaan avioparin viimeisenä yhteisenä kotina käyttämään asuntoon. Asunto voi olla joko ensiksi kuolleen puolison yksin omistama tai puolisoiden yhteisesti omistama - pääasia, että asunto kuuluu jäämistöön. Myös yhteisessä kodissa oleva tavanomainen asuinirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana lesken hallintaan.
Rintaperillisen jakovaatimus, oikeus lakiosaan tai edes testamentti ja avioehto eivät voi viedä leskeltä oikeutta jäädä asumaan avioparin viimeisenä yhteisenä kotina käyttämään asuntoon. Aviolesken asuminen on näin ollen varsin hyvin suojattu. Ainoastaan velkojiin nähden leski on heikommassa asemassa.
Milloin leskellä ei ole oikeutta jäädä asumaan viimeisenä yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon?
Jos puolisoiden välinen avioero on vireillä käräjäoikeudessa, tai
Jos leskellä itsellään on jo omistuksessaan jokin toinen asumiseen kelpaava, vastaavantasoinen asunto, tai
Jos asunto on ollut vainajan velkojen panttina eikä veloista selviä muuten kuin asunnon realisoimalla,
Jos ensiksi kuollut puoliso omisti asunnon jonkun muun kuin lesken kanssa (esim. vainajan lapsista joku omistaa osan vainajan asunnosta).
Lesken varallisuustilanne ei vaikuta hänen oikeuteensa jäädä asumaan viimeisenä yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. Vaikka olisi kyse kuinka rikkaasta leskestä, on hänellä silti lain turvaama oikeus jäädä asumaan viimeisenä yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon - mutta vain sillä edellytyksellä, että hänen omaisuuteensa ei kuulu lesken kodiksi soveltuvaa, vastaavantasoista asuntoa.
Vastaavantasoisuutta arvioitaessa otetaan huomioon lesken asumistason säilyminen samana kuin ennen puolison kuolemaa. Näin ollen, jos leski omistaa esimerkiksi puolet nykyistä kotiaan pienemmän asunnon, ei häntä voi velvoittaa muuttamaan pienempään asuntoon. Asunnon sijainnin osalta on myös arvioitava, heikkeneekö lesken asumisen ja elinolosuhteiden (sosiaaliset suhteet, palveluiden saatavuus jne.) taso, jos hän muuttaa toiselle paikkakunnalle. Kysymys on aina tapauskohtaisesta harkinnasta.
Toisinaan viimeisenä yhteisenä asuntona käytettyyn asuntoon jääminen ei ole leskelle mahdollista - asunnon ylläpito ja kustannukset voivat olla leskelle liian suuri taakka, tai leski haluaa muuttaa muualle, esimerkiksi lähemmäs läheisiään. Mikäli leski päätyy esimerkiksi edellä mainituista syistä johtuen vaihtamaan viimeisenä yhteisenä kotina käytetyn asunnon itselleen sopivampaan, tällöin leski pois muuttamalla luopuu hallintaoikeudestaan ja vastaa itse uuden kotinsa ostamisesta tai vuokraamisesta aiheutuvista kuluista.
Miten turvata lesken asumisoikeus?
Niin avio- kuin avoliitosta leskeksi jääneen asumisoikeus on mahdollista turvata testamentilla. Vaikka aviopuoliso saa jo lainsäädännönkin nojalla turvaa asumisensa varalle, voi joskus olla tarpeen turvata esimerkiksi lesken oikeus vaihtaa asuntoa itselleen sopivaksi ilman vainajan rintaperillisten lupaa. Testamentilla on myös mahdollista varata varoja asunnon kulujen kattamiseen.
Erityisen tärkeää lesken asumisoikeuden turvaaminen on avoliitoissa. Lainsäädäntö ei suojaa avopuolison asumista samalla tavalla kuten aviopuolisoiden kohdalla. Näin ollen avopuolisolla ei ole automaattisesti oikeutta jäädä asumaan avopuolisoiden yhteiseen kotiin esimerkiksi tilanteessa, jossa edesmenneen avopuolison perilliset vaativat asunnon myymistä. Avopuolison asumisen turvaamiseksi tehty testamentti ei saa kuitenkaan loukata vainajan velkojia.
Estääkö lesken asumissuoja perinnönjaon?
Lesken asumissuoja ei estä perinnönjakoa. Asunto voidaan lesken asumissuojasta huolimatta jakaa perillisille, jolloin asunnon perintönä saanut perillinen/perilliset maksavat perintöveroa asunnon osalta heti vainajan kuoleman jälkeen - näin siis siitäkin huolimatta, että he eivät lesken asumissuojasta johtuen saa asuntoa käyttöönsä välttämättä vuosikymmeniin tai edes ikinä. Joissain tapauksissa leski voi olla nuorempi kuin perilliset, jolloin on varsin todennäköistä, että leski asuu asunnossa hyvinkin kauan, ellei päädy vaihtamaan asuntoa ja näin ollen tulee luopuneeksi asumissuojastaan ja hallintaoikeudestaan (ellei testamentilla ole mahdollistettu asunnon vaihtamista ilman hallintaoikeuden menetystä). Lesken hallintaoikeus kuitenkin keventää perillisten perintöverotusta.
Verotukselliset seikat
Jos leski luopuu hallintaoikeudestaan, katsotaan perillisten saaneen lahjan leskeltä ja perillisiin kohdistuu tällöin lahjaverovelvollisuus. Näin voi käydä esimerkiksi tilanteessa, jossa lesken hallinnassa ollut asunto myydään ilman että lesken asumisoikeus siirtyy sijaantulleeseen asuntoon tai jos testamentilla ei ole mahdollistettu asunnon myymistä ilman hallintaoikeuden menetystä. Lisäksi perillisten maksettavaksi voi tulla veroja myyntivoitosta, mikäli asunnon arvo on noussut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen ja perukirjassa esitetty asunnon arvo poikkeaa asunnon myyntihinnasta.
Mikäli lesken asumisoikeuteen liittyvät asiat mietityttävät tai haluat testamentilla turvata puolisosi asumisen myös oman kuolemasi jälkeen, ota yhteyttä niina@lakitoimistokunnes.com ja keskustellaan lisää.